Muutoksenhaku
Päätöksiin voi hakea muutosta monella eri tavalla. Muutoksenhausta ja valituksista säädetään mm. kuntalaissa, hallintolainkäyttölaissa ja useissa erityislaeissa.
Muutoksenhaun kohteena ovat yleensä kunnan viranomaisen lopulliset päätökset. Sen sijaan valmistelua tai täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin ei voi hakea muutosta.
Valitusmuotona erityislaeissa on usein hallintovalitus. Kuntalaissa säädetään siitä, miten ja milloin voi hakea muutosta päätöksiin kunnallisvalituksella tai oikaisuvaatimuksella.
Muutoksenhakukeino ja valitusosoitus määräytyvät annetun päätöksen mukaisesti
- Hallintopäätökseen haetaan muutosta kuntalain mukaan, ellei erikseen ole säädetty muutoksenhausta hallintovalituksella.
- Valtuuston päätökseen haetaan suoraan muutosta hallinto-oikeudelle tehtävällä kunnallisvalituksella.
- Muiden toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksiin haetaan ensi vaiheessa muutosta oikaisuvaatimuksella.
- Erityislain säännöksen perusteella muutoksenhakukeinona voi kunnallisvalituksen sijasta olla hallintovalitus. Hallintovalituskin tehdään hallinto-oikeudelle, jollei erityislaissa ole säädetty muusta valitusviranomaisesta. Hallintovalitusta saattaa edeltää erityislaissa säädetty oikaisumenettely.
Muutoksenhaku eri tuomioistuimissa
Hallintotuomioistuinten lisäksi kunta voi olla osapuolena oikeudenkäynneissä myös muissa tuomioistuimissa. Keskeisimmät kuntia koskevat oikeusprosessit eri tuomioistuimissa ovat:
- hallintopäätökseen kohdistuvat kunnallisvalitus- sekä hallintovalitusasiat hallinto-oikeudessa
- hallintoriitamenettely hallinto-oikeudessa, jos kysymyksessä on julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuva riita
- hankintalain mukaiset valitukset markkinaoikeudessa
- yksityisoikeudellisissa riita-asioissa sekä rikosasioissa riita- tai rikosprosessi käräjäoikeudessa sekä
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa koskeva prosessi työtuomioistuimessa.
Päätöksen muutoksenhakukelpoisuus
Muutosta voi hakea vain kunnan viranomaisen lopulliseen päätökseen. Oikaisuvaatimus- tai valituskelpoinen on päätös, jolla asia on kunnassa ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Muutosta ei siten voi hakea päätökseen, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valmistelua koskeva päätös tulee myöhemmin lopullisesti ratkaistavaksi, joten tässä vaiheessa ei vielä ole tarvetta hakea muutosta.
Vastaavasti muutosta ei voi hakea täytäntöönpanopäätökseen, koska jo aiemmin on ollut mahdollisuus hakea muutosta varsinaiseen asiaratkaisuun.
Jos oikaisuvaatimus tai valitus tehdään valmistelu- tai täytäntöönpanopäätöksestä, se jätetään tutkimatta.
Oikaisuvaatimus
Kunnan jäsenellä tai asianosaisella on oikeus tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus kunnan muiden viranomaisten kuin valtuuston päätöksistä. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle elimelle. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä, jos päätös on syntynyt laittomalla tavalla (laillisuusperuste), tai sillä perusteella, että päätös on valittajan mielestä epätarkoituksenmukainen (tarkoituksenmukaisuusperuste).
Kunnanhallituksen, kunnanhallituksen jaoston ja kunnanhallituksen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle. Vastaavasti lautakunnan, lautakunnan jaoston ja lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus lautakunnalle.
Muutosta ei voi hakea suoraan valituksella, vaan oikaisuvaatimus on kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe. Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Myös kunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen.
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi. Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä muutoksenhakuohjeista ilmenee tarkemmin, miten muutoksen hakeminen tapahtuu.
Kunnallisvalitus
Kunnallisvalitus on kunnan asukkaan keino valvoa kunnan toiminnan laillisuutta. Kunnallisvalitus myös antaa oikeussuojaa asianosaiselle häntä itseään koskevassa päätöksenteossa.
Kunnanvaltuuston päätökseen sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisena.
Kunnallisvalituksen voi tehdä laillisuusperusteella eli sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
- päätös on muuten lainvastainen.
Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei kuitenkaan saa tehdä kunnallisvalitusta.
Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Myös kunnan jäsenillä on valitusoikeus.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös muut asianosaiset ja kunnan jäsenet.
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi. Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä muutoksenhakuohjeista ilmenee tarkemmin, miten muutoksen hakeminen tapahtuu.
Hallintovalitus
Kunnan viranomaiset tekevät paljon päätöksiä erilaisten erityislakien nojalla. Erityislakien muutoksenhakusäännökset, jotka ovat hyvin vaihtelevia, menevät kuntalain muutoksenhakusäännösten edelle.
Valitusmuotona erityislaeissa on usein kunnallisvalituksen sijasta hallintovalitus. Hallintovalituksen tekemistä ei ole rajattu siihen, että päätös on syntynyt laittomalla tavalla (laillisuusperuste), vaan hallintovalituksen voi tehdä myös sillä perusteella, että päätös on valittajan mielestä epätarkoituksenmukainen (tarkoituksenmukaisuusperuste).
Monet erityislait sisältävät säännöksiä valituksen tekemistä edeltävästä kyseisen lain mukaisesta oikaisuvaatimusmenettelystä. Tapauksesta riippuen myös kuntalain mukainen oikaisuvaatimus saattaa tulla kysymykseen.
Hallintovalituksen voi tehdä vain asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksiannosta, jollei toisin ole säädetty. Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi.
Pöytäkirjaan ja päätökseen liitettävistä muutoksenhakuohjeista ilmenee tarkemmin, miten muutoksen hakeminen tapahtuu. Erityislakeihin saattaa sisältyä myös muutoksenhakukieltoja.
Hallintokantelu
Hallintokantelu ei ole varsinainen muutoksenhakukeino.
Hallintokantelulla tarkoitetaan ilmoitusta viranomaisen virheellisestä virkatoimesta ylemmälle viranomaiselle tai yleistä hallinnon laillisuusvalvontaa harjoittavalle viranomaiselle eli valtioneuvoston oikeuskanslerille(siirryt toiseen palveluun) ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.(siirryt toiseen palveluun)
Hallintokantelun voi tehdä kuka tahansa kansalainen. Kantelulle ei ole määrämuotoa eikä kantelun tekemiselle ole määräaikaa.