Juhlavuosi Laihia 450 v
Vuonna 2026 vietetään Laihian pitäjän ja Laihian seurakunnan yhteistä 450 vuotisjuhlaa
Laihian vaakuna on saanut aiheensa Laihian vanhan pitäjän sinetistä, jonka pohjalta vaakuna on mukaeltu. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar(siirryt toiseen palveluun), ja se vahvistettiin käyttöön 11. maaliskuuta 1952. Vaakunan selitys(siirryt toiseen palveluun) on ”vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava”.
Piirros Laihian pitäjän sinetistä, tekijä: Väinö Wallin – https://heraldica.narc.fi/luettelo.html?lang=fi&l=87, CC0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=104048302
Historia: Pitäjän perustaminen (Wikipedia(siirryt toiseen palveluun))
Vuonna 1508 perustettiin Laihian kappeliseurakunta ja paikkakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön. Kirkon tiedetään sijainneen Mustasaaren puolella, mutta tarkasta paikasta ei ole varmuutta. Tapahtuma oli yhteydessä Mustasaaren ja Kyrön suurpitäjien alkavaan hajoamisprosessiin.
Vuonna 1576 Laihia erotettiin Kyröstä ja Mustasaaresta omaksi kirkkopitäjäksi ja vuonna 1606 myös hallintopitäjäksi. Tarkemmat pitäjän rajat muodostuivat näiden tapahtumien jälkeen vasta vähitellen. Tuohon aikaan Laihiaan kuului suurin piirtein kunnan nykyisen alueen lisäksi myöhemmin itsenäistynyt Jurva.
Pitäjän ensimmäinen kirkko oli käytössä lähes puolitoista vuosisataa, kunnes Laihian toinen kirkko valmistui vuonna 1642 Kirkonkylään nykyisen Napuen puiston kohdalle.
Pitäjähallinnon tavanomaista kulkua häiritsi jossain määrin 1600-luvulla läänityslaitos. Vuonna 1614 Laihia ja Maalahti annettiin virkalääniksi kansleri Axel Oxenstiernalle. Tämä peruuntui vuonna 1651, jolloin kuningatar Kristiina lahjoitti Laihian vapaaherrakunnaksi valtaneuvos Karl Bondelle. Vapaaherrakunta periytyi Bonden suvun omistuksessa kunnes se vuonna 1674 peruutettiin takaisin kruunulle.