Yleistä kuntataloudesta
Kuntataloudella on merkittävä rooli Suomen julkisessa taloudessa. Myös kunnallisella itsehallinnolla, esimerkiksi kunnan verotusoikeudella ja taloudenpidon vapaudella, on korostunut asema.
Kuntataloudella on merkittävä rooli Suomen julkisessa taloudessa. Myös kunnallisella itsehallinnolla, esimerkiksi kunnan verotusoikeudella ja taloudenpidon vapaudella, on korostunut asema.
Kunnan elinvoimapolitiikan strateginen tavoite on vahvistaa paikallistalouden kilpailukykyä ja lisätä siten kunnallisten palvelujen tuottamisessa tarvittavia resursseja. Kuntatalouteen nämä resurssit kanavoituvat ansio-, yhteisö- ja kiinteistöveroina sekä palveluista perittävinä maksutuloina.
Suurin osa kuntien menoista muodostuu kuntien järjestämisvastuulla olevien lakisääteisten peruspalvelujen kustannuksista. Kuntien kustannuksista merkittävä osa on palkkoja ja muita palkkaperusteisia maksuja. Kuntien tärkein tuloerä ovat verotulot. Kunnan muita tuloeriä ovat toimintatuotot, esimerkiksi maksu- ja myyntituotot, ja käyttötalouteen myönnetyt valtionosuudet.
Valtio ohjaa kuntien toimintaa lainsäädännöllä ja rahoituksella, esimerkiksi päättämällä yleisistä veroperusteista ja vuosittaisista valtionosuuksista. Osana julkisen talouden suunnitelmaa laaditaan kuntatalousohjelma, jonka painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa.
Elinvoiman edistämisessä keskeisessä roolissa olevat elinkeinopoliittiset toimet eivät ole kunnan lakisääteisiä tehtäviä vaan kuuluvat niin sanottuihin yleisen toimialan puitteissa kunnan itselleen ottamiin tehtäviin.
Perinteisen rajauksen mukaiset kuntien elinkeinopoliittiset instrumentit ovat yritysneuvonnan palveluiden tuottaminen, yritystoiminnan kehittämishankkeet, toimitilojen rakentaminen ja vuokraaminen yritysten käyttöön, yritystonttien tarjonta ja alueen markkinointi.
Elinkeinotoiminta, asukkaiden työllisyys ja osaaminen, kestävä ja toimiva elinympäristö sekä vireät yhteisöt ovat elinvoimaisuuden elementtejä, joille kestävä paikallis- ja aluetalous rakentuu. Kunnat tukevat elinvoimaisuuden rakentumista muun muassa erilaisten kehittämis- ja investointihankkeiden kautta, joissa ne hyödyntävät mm. EU-osarahoitteista ja kansallista aluekehitysrahoitusta ja tukevat alueen yrityksiä hyödyntämään valtion yritysrahoitusinstrumentteja.
Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Kuntatalouden tasapainon arvioinnissa käytettäviä tunnuslukuja ovat muun muassa vuosikate, tilikauden tulos sekä toiminnan ja investointien rahavirta.
Kunta voi perustaa yhtiöitä, osuuskuntia tai säätiöitä, joiden tarkoituksena on hoitaa kunnan tehtäviä. Näitä yhteisöjä voivat lisäksi olla kuntayhtymät ja yhdistykset. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan valtuusto ohjaa kunnan tytäryhteisöjen toimintaa asettamalla niille tavoitteita kuntastrategiassa ja talousarviossa. Tärkeä väline tytäryhteisöjen ohjaamisessa on valtuuston hyväksymä konserniohje.
(lähde: Kuntaliitto(siirryt toiseen palveluun))